Kahvakuula

Kahvakuula on tehokas toiminnallisen kuntoliikunnan muoto ja urheilulaji, joka vaatii kärsivällisyyttä, periksiantamattomuutta ja jatkuvaa itsensä haastamista, mutta joka myös antaa paljon ja palkitsee ruhtinaallisesti omistautuneen harrastajansa.

Kahvakuula on kuulunut Force Training Campin ryhmäharjoittelun ohjelmaan vuodesta 2014.

Kahvakuulan perusliikkeet

Harjoittelumme perustan muodostavat kahvakuulan perusliikkeet.

Etuheilautus, pystypunnerrus, kyykky, rinnalleveto, työntö ja tempaus 

Ensimmäinen etappi kahvakuulan tiellä on etuheilautus, ikoninen Kettlebell Swing, kiistatta tunnetuin ja tunnistetuin kaikista kuulaliikkeistä. Opetamme sen ensin kahden käden versiona. Seuraavaksi vuorossa on yhden käden swing, joka muodostaa perustan kaikille yhden kuulan nostoille. Kahden kuulan työosuuksissa tutuksi tulee myös tuplakuulaswing, kahdella kuulalla suoritettava heilautus. 

Kahvakuulan voimaliikkeistä teemme pystypunnerrusta yhdellä ja kahdella kuulalla sekä erilaisia kyykkyjä. Ensimmäinen porras kyykkyprogressiossamme on maljakyykky, josta edetään yhden ja kahden kuulan kyykkyihin. Kyykyn liikemallistoon kuuluvat myös erilaiset askel- ja valakyykyt sekä kahvakuulathruster. 

Kahvakuulaurheilun kisanostot – tempaus, työntö ja Long Cycle eli rinnallevedon ja työnnön yhdistelmä – sekä erilaiset Girevoy Sport -harjoitteet, muodostavat keskeisen osan harjoitteluamme, vaikka treenaammekin pelkästään kuntoilumielessä. 

Harjoittelumme rakentuu perusliikkeille, mutta ei rajoitu pelkästään niihin. Käytämme harjoituksissamme säännöllisesti myös monia muita tunnettuja kahvakuulaliikkeitä, joista tässä mainittakoon esimerkkeinä turkkilainen ylösnousu, tuulimylly, puolikuu ja russian twist. 

Kahvakuula ryhmätunnit 

Alkuverryttelyn aluksi availemme liikeratoja ja teemme lämmittelyprotokollaan kuuluvia liikesarjoja kevyillä kuulilla. Etuheilautus eri variaatioin ja vaihtelevin toteutusmuodoin toimii usein dynaamisena siirtymäosana alkuverryttelystä varsinaiseen päivän pääharjoitukseen. 

Ohjelmointimme pitää sisällään kaksi erilaista kahvakuulatreeniä joka viikko. Harjoitusten tarkat sisällöt julkaistaan ennen treeniviikon alkua Force Training Campin Wodconnectissa.

Viikon ensimmäisessä harjoituksessa pääliike on tavallisesti tempaus ja yleensäkin keskitymme tuossa harjoituksessa pääasiallisesti yhden kuulan liikkeisiin. Tempausta teemme pitkinä yhtenäisinä sarjoja, eripituisina intervalleina, vaihtelevilla painoilla ja eri tempoilla. Hardstyle -tyylisuunnan harjoitteet, joissa yhden kuulan liikkeitä tehdään hieman raskaammilla painoilla tai yhdistellään erilaisiksi sarjoiksi, kuuluvat myös olennaisena osana tähän viikon ensimmäiseen harjoitukseen. 

Viikon jälkimmäisessä harjoituksessa keskitytään ennen muuta kahden kuulan liikkeisiin. GS -harjoitteista esimerkiksi erilaiset Long Cycle -intervallit vaihtelevin painoin ja eri tempoilla kuuluvat tällöin ohjelmaan, samoin raskaat pystypunnerrussarjat kahdella kuulalla. 

Harjoituksiimme sisältyy myös erilaisia Kettlebell Crosstraining -harjoitteita, joissa yhdistelemme kahvakuulaliikkeitä ja kehonpainoliikkeitä, kuten punnerruksia, leuanvetoja, hyppyjä, yleisliikkeitä, juoksua ja erilaisia vatsalihasliikkeitä. 

Kesäisin harjoittelemme vaihtelun vuoksi toisinaan ulkona, mikä mahdollistaa heittojen ja erilaisten muiden vain ulkokäyttöön soveltuvien kahvakuulaliikkeiden käytön sekä perusmuotoisten Kettlebell Juggling -tekniikoiden harjoittelun. 

Harjoittelun aloittaminen

Perusliikkeiden opettelu on aloittelevan kahvakuulaharjoittelijan ensimmäinen ja tärkein tehtävä. 

Kahvakuulan peruskurssit, viikko-ohjelmaamme ympäri vuoden sisältyvät perustekniikkatunnit ja laaja yksityistuntitarjontamme mahdollistavat sen, että kahvakuulaharjoittelun alkuun pääsee mahdollisimman sujuvasti. 

Kahvakuula sopii sekä miehille että naisille ja harjoittelun voi aloittaa missä iässä tahansa, eikä aloittaminen edellytä aikaisempaa kokemusta toiminnallisesta harjoittelusta tai voimaharjoittelusta. 

Harjoitteluun mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset haasteet kannattaa totta kai kartoittaa ennen harjoittelun aloittamista ja saattaa mahdolliset rajoitteet ennalta myös ohjaajan tietoon. 

Yksityistunnit 

Kahvakuulaharjoittelusta vastaava päävalmentajamme Petri Nummivuori pitää myös kahvakuulan yksityistunteja ja lajiperehdytyksiä sekä antaa yksilöllistä tekniikkaopetusta. 

Yksittäiset yksityistunnit varataan ajanvarausjärjestelmän kautta.  

Vakiovuorotiedustelut ja muut laajempia harjoituskokonaisuuksia koskevat tiedustelut sähköpostilla: petri@forceturku.fi

Yksityistuntihinnasto » 

Kahvakuulan historia

Kahvakuula on venäläistä alkuperää oleva voima- ja kuntoharjoittelun muoto, jonka historialliset juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. 

Kahvakuulaa tarkoittava sana Girya lisättiin venäläiseen sanakirjaan jo vuonna 1704. Giryat olivat alun perin punnuksia, joita käytettiin punnittaessa esimerkiksi viljaa. Noiden punnusten painoista juontavat juurensa myös nykyisten kahvakuulien peruspainot 16, 24 ja 32 kiloa (1 puuta = n. 16 kg). 

Kahvakuulan historian ensimmäiset luvut kertovat kauppiaiden ja maanviljelijöiden vapaamuotoisista voimainmittelyistä markkinoiden ja kyläjuhlien yhteydessä 1700- ja 1800-luvuilla.

Kahvakuulaharjoittelusta systemaattisemmassa mielessä voidaan alkaa puhua 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin kahvakuula muun muassa liitettiin osaksi Venäjän keisarillisen armeijan liikuntakasvatusta.

Neuvostoliitossa kahvakuulaharjoittelu oli erittäin suosittua ja jopa kommunistinen puolue oli määritellyt sen työväestön terveyttä ja työkykyä edistäväksi toiminnaksi. Neuvostoliitossa kahvakuulasta kehittyi myös kansallisurheilun aseman saavuttanut urheilulaji (Girevoy Sport, GS). 

Lännessä monet vanhan ajan voimamiehet olivat käyttäneet kahvakuulia harjoittelussaan, mutta kylmän sodan alettua kahvakuulat vaipuivat lännessä unohduksiin usean sukupolven ajaksi. 

Pavel Tsatsouline palautti kahvakuulan länsimaiseen tietoisuuteen 2000-luvun alussa. Tämän valkovenäläisen Spetznaz -erikoisjoukkojen entisen fysiikkakouluttajan kirjat ja videot sekä hänen kehittämänsä ohjaajakoulutusjärjestelmä loivat perustan kahvakuulaharjoittelun uudelle tulemiselle lännessä. 

Suomessa kahvakuulan suosio alkoi kasvaa 2000 -luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Kahvakuulaurheilun ensimmäiset SM -kilpailut järjestettiin vuonna 2009 ja samoihin aikoihin kahvakuulaa alettiin käyttää yleisesti esimerkiksi kamppailijoiden kuntoharjoittelussa. 2010 -luvun alussa syntyi suoranainen kahvakuulabuumi, jonka myötä kahvakuula valloitti niin kansalaisopistot kuin kuntokeskuksetkin. 

Tänään kahvakuulan nopean kasvun vuodet ovat jo historiaa, mutta samalla kahvakuula on vakiinnuttanut asemansa sekä urheilulajina että tehokkaana toiminnallisen harjoittelun muotona, joka soveltuu kaikenikäisille harrastajille.